Sfinx rotu on syntynyt luonnollisen mutaation tuloksena vuonna 1966 Torontossa, Kanadassa, kun mustavalkoinen maatiaiskissa Elizabeth synnytti karvattomia jälkeläisiä. Tämän jälkeen emo astutettiin poikansa kanssa ja geenipoolia kasvatettaessa jalostuksessa on käytetty sekä Devon Rex, että tavallisia maatiaiskissoja. Keskimäärin naaras synnyttää neljä pentua. Aluksi rodulla oli terveysongelmia, mutta valikoivalla jatkojalostuksella ne on saatu kitkettyä pois ja näin ollen Sfinx voi elää jopa 18 vuotiaaksi.

Näyttelytasoisella Sfinx-kissa ei ole (eikä saa olla) karvoja. Pieni määrä karvanhaivenia kuitenkin sallitaan nenässä, hännässä ja tassuissa. Nahkaa peittää kevyt untuvainen peite, joka tuntuu säämiskämäiseltä. Karvattomuus ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö kissan iho tarvitsisi hoitoa. Sfinxit tulee pestä suunnilleen kerran viikossa, koska sen vilkas aineenvaihdunta rasvoittaa ihoa. Samasta syystä nämä kissat myös syövät ja käyvät tarpeillaan muita kissarotuja useammin. Myös korvat ja kynsien välit vaativat säännöllistä huoltoa, koska niihin kerääntyy mustaa rasvaista vahaa. Huoltotoimenpiteet ovat varsin helppoja tehdä, koska kissa on tottunut siihen jo pienestä pitäen.

Kuten rotukissat yleensä, on Sfinx myös sisäkissa. Karvattomuudesta johtuen kissa voi kesäauringossa polttaa helposti nahkansa tai joutua hyönteisten pistämäksi. Kylmässä säässä taas Sfinx vilustuisi helposti.

Vaikka Sfinx on karvaton, ei se välttämättä tarkoita sen parempaa soveltuvuutta allergiselle ihmiselle. Yleisestä harhaluulosta poiketen oireet eivät johdu eläimen turkista vaan iholle muodostuvasta hilseestä ja suun syljestä. On kuitenkin havaittu, että Sfinx kissa saattaa aiheuttaa vähemmän allergisia reaktioita kuin tavallinen karvainen kissa.

Sfinxin persikkapintainen iho tuntuu melko kuumalta. Se on osa kissan lämmönsäätelyä, jota se ylläpitää ruokailemalla tiheään tahtiin. Sillä olisikin aina olla tarjolla korkealaatuista ruokaa ja raikasta vettä.

Hyvänä nyrkkisääntönä huoneen lämpötilasta, jossa Sfinx viihtyy, voidaan pitää sitä, että jos itselläsi on lämmin, niin myös kissalla on lämmin. Viileämmissä olosuhteissa kissalle voi pukea sille sopivan (itsetehdyn tai kaupasta ostetun) villapaidan. Älykkäänä kissana Sfinx osaa myös itse hakeutua lämpimään paikkaan uuninpankolle, peittojen väliin tai lämmitetyn saunan lauteille.

Sfinx on keskikokoinen ja voimakas kissa. Uros on aikuisena hieman naarasta isompi. Painoa täysikasvuisella uroksella on noin 4 kg ja naaraalla noin 3,5 kg. Sfinxeillä on jykevä luusto, hyvin kehittynyt lihaksisto, suuret silmät, älykkyydestä viestivät kasvot ja ystävällinen ilme. Ne ovat hyvin uteliaita ja rakastavat huomion keskipisteenä olemista. Toisinaan ne tekevät hurjia temppuja viihdyttääkseen katselijoitaan ja välillä jopa esittävät kuin tarkoituksenomaisesti kömpelöä. Sfinx tulee yleensä hyvin toimeen muiden kissojen tai koirien kanssa.

Sfinx on yhä melko harvinainen niin Suomessa kuin maailmallakin. Siksi se aiheuttaakin aina ihmisissä tunnekuohuja erikoisen ulkonäkönsä ansiosta. Rotua tuntematon voisi aluksi mieltää sen jopa pelottavaksi, mitä Sfinxit eivät tosiaankaan ole. Päinvastoin, ne ovat sydämellisiä, energisiä, leikkisiä, seurallisia ja ennenkaikkea uteliaita. Sfinx seuraa sinua päivän askareissa, mieluiten olkapäilläsi kieppuen.